Turvallisuuskulttuurin kehittyminen on seurausta turvallisuusjohtamisen ja johtamiskulttuurin muutoksesta, jossa erilaisilla työturvallisuuden toimenpiteillä pyritään ehkäisemään inhimillisten tekijöiden realisoituminen arjessa. Harva kuitenkaan keskittyy hyödyntämään inhimillisiä tekijöitä turvallisuuden kehittämisessä.

Keskeinen ja usein toistuva ongelma yrityksen turvallisuuskulttuurin kehittymisen kohdalla on se, että kehitystä yritetään johtaa työkaluista ja mittareista käsin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tavoitteet ja valitut, niin sanotut ”kovat työkalut” ovat toiminnan suunnittelun ja päätöksenteon keskiössä, ei ihminen, jonka toimintaan yritetään vaikuttaa.

Tämän kaltaisesta lähestymisestä voidaan käyttää yleisesti termiä Safety Management.

Työkaluista ja mittareista käsin tehtävä turvallisuuden kehitys näkyy usein “sähköpostijohtamisena”. Tällä termillä viitataan valitettavan yleiseen tapaan jalkauttaa uusia asioita pintapuolisesti lähettämällä vain sähköposti tai mainitsemalla asiasta palaverissa. Näin toimimalla oletetaan, että jokainen perehtyy, opettelee ja ennen kaikkea omaksuu uudet toimintamallit, kun niistä kertaalleen on mainittu.

Työkaluista ja mittareista käsin tehtävä kehitystyö (Safety Management) luo tilanteen, jossa ihmisestä tulee muutoksen kohde, ei muutoksen tekijä. Mikäli ihminen ei koe olevan mukana muutoksessa, on hyvin vaikeaa saada aikaan sitoutuneisuutta tai kehittää ajattelua, jota tarvitaan, kun haluamme luoda vaikuttavuutta riskien hallinnassa.

Vaikuttavassa turvallisuusjohtamisessa keskitytään perinteisten kovien turvallisuustyökalujen lisäksi ihmiseen, huomioiden inhimilliset tekijät, ihmisten erilaisuus ja luontaiset taipumukset osana muutoksen johtamista. Sen sijaan, että ihmisestä tehdään muutoksen kohde, hänet otetaan mukaan muutoksen tekijäksi osallistuttamalla.

Tätä kutsutaan työturvallisuuden pehmeäksi puoleksi, josta voidaan käyttää myös termiä Safety Leadership jota tarvitaan, jos turvallisuuskulttuuria halutaan kehittää sille kaikista korkeammalle tasolle. Safety Leadership on toki paljon muutakin, mutta paneudumme tässä kirjoituksessa tähän keskeiseen ajatukseen.

Lähestymällä työturvallisuutta sen pehmeästä puolesta käsin, eli ihmisen ominaisuuksiin paneutumalla, voimme vaikuttaa tapaan, jolla ajattelu- ja toimintamallien muutosta ajetaan organisaatiossa eteenpäin.

Toimimalla näin meidän on mahdollista kehittää turvallisuuden edistämiseksi työkalut ja kehitysohjelmat, jotka ottavat paremmin huomioon ihmisen ja yksilön luontaiset taipumukset omaksua ja ymmärtää mitä muutoksella halutaan saada aikaan. Tuemme samalla ihmisen uuden toiminnan opettelua ja ylläpitämistä paremmin, mikä lisää heidän sitoutuneisuutta uuteen tai haluttuun toimintamalliin.

“Asia ei sinällään ole uusi, joukkueurheilussa on jo ymmärretty panostaa yksilöiden valmentamiseen joukkuepelin sisällä. Mitä paremmin joukkueen valmentajat oppivat tuntemaan pelaajat yksilöinä, on heidän helpompi kehittää pelaajien pelaamista ja roolia joukkueessa yhdessä pelaajan kanssa. Kehittämällä yksilöä hänen on helpompi sisäistää hänen rooli joukkueen pelitavassa”

Ihmiskeskeinen lähestymistapa poistaa asennekeskusteluun liittyvää negatiivista stigmaa, kun opimme yksilöinä ja työyhteisönä ymmärtämään ihmisten erilaisuutta paremmin. Tämän avulla voidaan työturvallisuuden ympärillä lisätä myös psykologista turvallisuutta, mikä edistää asioiden esiin nostamisen ja käsittelyn läpinäkyvyyttä ja sitä myötä turvallista toimintaa.