Työhyvinvointi on usein ymmärretty liian kapeasti – liikuntaseteleiksi, ergonomiaksi ja yksilön omaksi vastuuksi. Todellisuudessa työhyvinvointi ja työturvallisuus muodostavat toisiinsa kietoutuneen järjestelmän, joka syntyy organisaation rakenteista, johtamisen tavasta ja siitä, millaisia päätöksiä arjessa palkitaan. Kun ymmärrämme tämän, siirrämme fokuksen ”oireiden hoidosta” kuormituksen juurisyihin.
Miksi työhyvinvointi kuuluu turvallisuusjohtamiseen?
Turvallisuusjohtaminen ei kata vain fyysisiä vaaroja. Sen ydin on varmistaa, että työntekijälle ei synny terveyden tai hyvinvoinnin menettämisen vaaraa – myöskään henkistä. Asiantuntijatyössä tämä tarkoittaa ennen kaikkea kognitiivisen kuormituksen (tiedon määrä, keskeytykset, epäselvät prosessit) hallintaa. Fyysisessä työssä se tarkoittaa altisteiden ja TULE-riskien poistamista tai minimoimista, mutta myös henkisen kuorman tunnistamista: epävarmuus, kiire, tavoitteiden ristiriita ja vaikutusmahdollisuuksien puute kuluttavat yhtä lailla.
Väärinymmärrys: hyvinvointi = yksilön projektit
HR on hallinnollinen asiantuntija, työterveys ymmärtää biologian ja terveyden, mutta turvallisuus/työsuojelu näkee työn rakenteet – ja niiden seuraukset. Siksi työsuojelu- tai turvallisuuspäällikön tulisi olla muutosjohtamisen arkkitehti: yhdistää liiketoiminta, HR, työterveys ja tiimit yhteiseksi muutoksen ajuriksi (toimintajärjestelmäksi), jossa kuormitusta ehkäistään vaikuttavalla suunnittelulla, ei sammuttamalla tulipaloja.
Rakenteellinen linssi: kolme tasoa
- Systeemi (organisaatio): Missä syntyy arvo? Mitä mitataan ja palkitaan? Onko prosessit läpinäkyviä ja yhteensopivia vai siiloutuneita?
- Tiimitaso: Roolit, vastuut, rajapinnat. Kuinka paljon aikaa kuluu virheiden paikkaamiseen tai toisten työn tulkintaan?
- Yksilötaso: Työn muotoilu, vaikutusmahdollisuudet, työajat, palautuminen, työn ja elämän yhteensovittaminen.
Käytännön esimerkki: myynti vs. tuotanto
Jos myynnin bonus sidotaan pelkkään volyymiin, seurauksena voi olla tilauksia, joita nykyprosesseilla ei voida virheettömästi toteuttaa. Arvoa tuottamaton työ (uudelleen tekeminen, kiiretilaukset, poikkeamat) kasvaa – ja samalla kasvaa kognitiivinen kuorma. Ongelma ei ole ihmisissä vaan kannustimissa ja osastojen välisessä epätasapainossa.
Mitä muuttaa?
- Omistajuus: Nosta työhyvinvointi osaksi turvallisuusjohtamisen mandaattia.
- Yhteinen tapa toimia: Visualisoi ydinprosessit (end-to-end), tunnista rajapinnat, sisäiset “asiakkaat” ja heidän odotukset sekä tarpeet.
- Kannustimet: Kohdista mittarit siihen, että seuraava vaihe onnistuu (ei vain oman vaiheen maksimointiin).
- Kuormituksen hallinta: Tuo kognitiivinen ergonomia ja spykososiaaliset tekijät riskienarvioinnin vakio-osaksi.
- Osaaminen: Opeta, valmenna, kouluta organisaatiosi avainhenkilöitä – Vaatimus tiimin hyvinvoinnin huomioimisesta voi olla esihenkilölle itselleen kuormitustekijä jos hänellä ei ole valmiuksia toimia.
