Turvallisuusjohtaminen on jatkuvasti kehittyvä ala, jossa uudet trendit ja lähestymistavat auttavat parantamaan työympäristöjen turvallisuutta ja tehokkuutta.

Tässä blogitekstissä käsittelemme kolmea trendiä: Behavior Based Safety (BBS), Human and Organizational Performance (HOP) sekä psykologinen turvallisuus. Nämä lähestymistavat tarjoavat uusia näkökulmia ja työkaluja turvallisuuden parantamiseen.

Behavior Based Safety (BBS) on lähestymistapa, joka keskittyy työntekijöiden käyttäytymisen tarkkailuun ja muokkaamiseen turvallisuuden parantamiseksi. BBS:n perusajatuksena on, että suurin osa työtapaturmista johtuu ihmisten käyttäytymisestä, ja siksi käyttäytymisen muuttaminen voi merkittävästi vähentää onnettomuuksia.

• Havainnointi ja palaute: BBS perustuu työntekijöiden käyttäytymisen havainnointiin ja rakentavan palautteen antamiseen. Palautteen avulla ihminen oppii itse paremmin tunnistamaan vaaralliset käytännöt ja korjaamaan ne ennen kuin ne johtavat onnettomuuksiin. Palautteen avulla ihminen oppii myös kiinnittämään itse huomiota omaan turvallisuuskäyttäytymiseen.
• Positiivinen vahvistaminen: BBS korostaa positiivisen vahvistamisen merkitystä. Kun turvallista käyttäytymistä palkitaan ja tunnustetaan, työntekijät ovat motivoituneempia noudattamaan turvallisuusohjeita. Palkitseminen ei kuitenkaan tässä yhteydessä tarkoita vain lounasseteleitä vaan se voi tarkoittaa myös positiivisen palautteen antamista oikealla hetkellä. Esimerkiksi ryhmän edessä annettu positiivinen palaute oikeanlaisesta turvallisuustoiminnasta on varsin tehokas palkinto vahvistamaan haluttua toimintaa. Positiivinen palkinto olisi kuitenkin tärkeää antaa hyvin pian kun oikea toiminta on havaittu jotta ihmiselle syntyy oikeanlainen neurologinen yhteys palkinnon ja toiminnan välille.
• Osallistaminen: Työntekijöiden osallistaminen turvallisuuskäytäntöjen kehittämiseen ja parantamiseen on keskeistä BBS:ssä. Tämä lisää sitoutumista ja parantaa turvallisuuskulttuuria. Osallistaminen tai oikeastaan sen puuttuminen onkin yksi yleisimmistä syistä miksi turvallisuuskulttuuri ei kehity tai miksi turvallisuuskulttuuri mielletään kankeaksi toimintajärjestelmäksi missä on paljon ohjeita joita kukaan ei noudata. (vrt. Management vs. Leadership)

BBS lähestymistapana on hyvin lähellä urheilijan ja valmentajan välistä suhdetta, jossa ihmisen toimintaa seurataan aktiivisesti päivittäin ja organisaation rutiineihin rakennetuilla työkaluilla mahdollistetaan se, että ihminen ja organisaatio saavat reaaliaikaista palautetta toiminnastaan. Palautteen pohjalta pyritään vahvistamaan positiivista eli haluttua toimintaa ja korvaamaan ei toivotut toimintamallit niillä. Palautetta voisi verrata esimerkiksi valmentajan urheilijalle antamaan palautteeseen suorituksen ollessa vielä käynnissä. Tätä näkee usein esimerkiksi jääkiekossa kun pelaaja tulee vaihtoon tai esimerkiksi yleisurheilussa kuten keihäänheitossa jossa jokaisen heiton jälkeen urheilija käy keskustelua valmentajansa kanssa suorituksesta.

Human and Organizational Performance (HOP) on lähestymistapa, joka keskittyy ihmisten ja organisaatioiden suorituskyvyn parantamiseen turvallisuuden näkökulmasta. HOP:n perusajatuksena on, että ihmiset tekevät virheitä, mutta järjestelmät ja prosessit voivat joko estää tai mahdollistaa näiden virheiden johtamisen onnettomuuksiin.

• Virheiden hallinta: HOP korostaa, että virheet ovat väistämättömiä, mutta niiden vaikutuksia voidaan hallita. Tämä lähestymistapa keskittyy järjestelmien ja prosessien suunnitteluun siten, että ne ovat virheenkestäviä.
• Oppiminen ja parantaminen: HOP kannustaa jatkuvaan oppimiseen ja parantamiseen. Onnettomuuksista ja läheltä piti -tilanteista opitaan, ja näiden oppien perusteella tehdään parannuksia järjestelmiin ja prosesseihin.
• Inhimillinen tekijä: HOP ottaa huomioon inhimilliset tekijät ja niiden vaikutuksen turvallisuuteen. Tämä sisältää työntekijöiden koulutuksen, työympäristön suunnittelun ja organisaatiokulttuurin kehittämisen.

HOP ajattelu on viety etenkin ilmailussa pitkälle jossa niin lentokoneiden järjestelmien kuin eri toimintojen kuten lentoteknisen tai maahenkilöstön toiminnassa syntyvien virheiden vaikutus matkustajaturvallisuuteen pyritään maksimoimaan niin sanotuilla safe fail järjestelmillä sekä arkeen integroiduilla debriefing eli oppimistilaisuuksilla.

Psykologinen turvallisuus on työympäristön tila, jossa työntekijät tuntevat olonsa turvalliseksi ilmaista ajatuksiaan, ideoitaan ja huoliaan ilman pelkoa negatiivisista seurauksista. Psykologinen turvallisuus on keskeinen tekijä, joka vaikuttaa merkittävästi työyhteisön hyvinvointiin ja tuottavuuteen.

• Avoin viestintä: Psykologisesti turvallisessa työympäristössä avoin viestintä on normi. Työntekijät uskaltavat tuoda esiin ideoitaan ja antaa palautetta, mikä edistää innovaatioita ja jatkuvaa parantamista.
• Luottamus ja kunnioitus: Luottamus ja kunnioitus ovat psykologisen turvallisuuden peruspilareita. Kun työntekijät tuntevat, että heidän panostaan arvostetaan ja heitä kohdellaan oikeudenmukaisesti, he ovat motivoituneempia ja sitoutuneempia.
• Virheiden käsittely: Psykologisesti turvallisessa ympäristössä virheitä ei pelätä, vaan niitä pidetään oppimismahdollisuuksina. Tämä kannustaa työntekijöitä kokeilemaan uusia asioita ja ottamaan hallittuja riskejä, mikä voi johtaa merkittäviin parannuksiin ja innovaatioihin.

Psykologinen turvallisuus ei niinkään ole turvallisuusjohtamisen lähestymistapa vaan edellytys sille, että turvallisuuskulttuurin kehittymistä voidaan ylipäätään systemaattisesti toteuttaa esimerkiksi soveltamalla muita yllä mainittuja lähestymistapoja. Psykologinen turvallisuus on hieman kuin ihmisen peruskunto joka on urheilijalla edellytys siihen, että hän voi ylipäätään kehittyä omalle lajilleen ominaisessa kestävyydessä tai taidoissa.

Osallistaminen on keskeinen tekijä kaikissa turvallisuusjohtamisen trendeissä. Kun työntekijät ovat aktiivisesti mukana turvallisuuskäytäntöjen kehittämisessä ja parantamisessa, he tuntevat omistajuutta ja vastuuta turvallisuudesta. Tämä lisää sitoutumista ja parantaa turvallisuuskulttuuria.

• Yhteistyö ja tiimityö: Osallistaminen edistää yhteistyötä ja tiimityötä, mikä parantaa viestintää ja auttaa tunnistamaan ja ratkaisemaan turvallisuusongelmia tehokkaammin.
• Motivaatio ja sitoutuminen: Kun työntekijät tuntevat, että heidän panostaan arvostetaan ja heillä on mahdollisuus vaikuttaa, heidän motivaationsa ja sitoutumisensa turvallisuuteen kasvaa.
• Innovaatio ja parantaminen: Työntekijöiden osallistaminen tuo esiin uusia ideoita ja näkökulmia, jotka voivat johtaa innovatiivisiin ratkaisuihin ja jatkuvaan parantamiseen turvallisuuden alalla.

Osallistamisesta keskeistä on ymmärtää, että sen huomioiminen esimerkiksi muutosjohtamisessa vaatii usein enemmän aikaa ja vaivaa muutoksen alkuvaiheesa organisaatiolta viedä läpi uusia toimintamalleja. Tämä aika ei suinkaan mene hukkaan sillä se nopeuttaa uusien toimintojen käyttöönottoa ja sisäistämistä säästäen usein aikaa korjaavilta toimenpiteiltä. Osallistamisen kohdalla voidaankin kysyä itseltään haluanko päästä nyt vai tulevaisuudessa helpolla.

“Olipa kyse oikeastaan mistä tahansa turvallisuusjohtamisen trendistä niin kaikissa perimmäinen ideologia on se, että ihmisestä tehdään muutoksen tekijä, ei muutoksen kohdetta”

Vaikuttava turvallisuuskulttuuri ei synny yhtä tai tiettyä trendiä seuraamalla. Vaikuttavassa turvallisuuskulttuurissa hyödynnetään erilaisten trendien ominaisuuksia samanaikaisesti. Turvallisuusjohtamisen uusimmat trendit, kuten Behavior Based Safety (BBS), Human and Organizational Performance (HOP) ja psykologinen turvallisuus, tarjoavat tehokkaita työkaluja ja lähestymistapoja työympäristöjen turvallisuuden parantamiseen. Trendit itsessään eivät luo lisäarvoa, mutta niiden avulla on mahdollista sanoittaa turvallisuusjohtamiseen liittyviä ilmiöitä itselle ja omalle organisaatiolle. Se mitä trendiä halutaan hyödyntää ja painottaa riippuu osaltaan myös siitä millä tasolla organisaation nykyinen turvallisuuskulttuuri on koska osa trendeistä edellyttää syvempää ymmärrystä turvallisuusjohtamisen monimuitoisuudesta.

Näiden trendien ymmärtäminen ja hyödyntäminen voi merkittävästi vähentää onnettomuuksia, parantaa työntekijöiden hyvinvointia ja lisätä organisaation tuottavuutta. Osallistaminen on keskeinen tekijä, joka tukee kaikkia näitä lähestymistapoja ja auttaa luomaan vahvan turvallisuuskulttuurin.

#Turvallisuusjohtaminen #BBS #HOP #PsykologinenTurvallisuus #Osallistaminen #Riskienhallinta